Vuoden vaihtuessa on aina kiva tarkastella vuotta lautapelienkin näkökulmasta. Pohdinnat ovat lähinnä omasta näkökulmastani, mutta toki ne kuvaavat hyvin myös meidän koko perheen pelailuja.
Lautapelioppaassa julkaistiin avustajien vuosipohdintoja. En ihan ehtinyt siihen, mutta sen innoittamana sitten täällä blogin puolella, kun vielä juuri ja juuri tammikuun puolella ehti.
Pelatuimmat pelit
Omat pelatuimmat pelit kertovat paljon vuodesta 2023: pieniä pelejä ja lastenpelejä. Kaikki ovat kyllä ihan erinomaisia! Eniten pelikertoja sai Zombie Kids Evolution (2018), jota pelasin erityisesti 6-vuotiaamme kanssa. Bandidoa (2016) pelattiin koko perheellä eri kokoonpanoilla monesti ja Karuba Junior (2017) on 4-vuotiaamme suosikkeja. Se oli viime vuoden pelatuin peli, mutta taipui nyt kolmoseksi. Meillä näköjään pelataan lasten kanssa paljon yhteistyöpelejä, kun kolmen kärjessä on vain niitä.
Kympin kärki pelikertojen mukaan:
- Zombie Kidz Evolution: lasten yhteistyöpeli, säännöt lisääntyvät pelikertojen myötä
- Bandido: yhteistyökorttipeli, jossa korteista rakennetaan ja tukitaan pakoreittiä vankikarkurille
- Karuba Junior: pienten lasten yhteistyöpeli
- Karak: laattojenasettelua luolastossa
- First Orchard (Minun ensimmäinen pelini: Hedelmätarha): pienten lasten yhteistyöpeli
- DinoDeck: meillä se ”lapsen ensimmäinen oma korttipeli”
- Sea Salt & Paper: hauska uusi settienkeräyspeli, jossa kuvituksena on origameja
- Unlock! Kids: Detective Stories: aivan loistava lasten pakohuonepeli
- Dragomino: laattojen asettelua ja lohikäärmevauvojen etsimistä
- Lankulle!: onnenkoetuspeli, jossa norsut koettavat pysyä laivassa
Loppuvuoden nousija on Karak (2017), josta pitävät sekä 4- että 6-vuotiaat, ja 12-vuotiaskin pelaa mielellään mukana. Mikä parasta, tämä on vanhemmistakin kiva. Pelattiin kirjaston versiota sen verran ahkeraan, että joulupukki toi ihan oman kappaleen ja lisäosankin.
Jos lastenpelit jätetään pois, koostuu pelatuimpien lista edelleen kevyistä peleistä:
- Bandido
- Sea Salt & Paper
- Akropolis
- Cascadia
- Exploding kittens: Good vs Evil
- SpellBook
- Canopy
- MicroMacro: Crime City – All In
- Star Wars The Deckbuilding Game
- Triqueta
Myös Pelaajien Valinta -finalistit (Akropolis (2022), Cascadia (2021) ja Triqueta(2023)) korostuvat tässä tietysti, koska raatiin liittyvät testipelit olivat isossa osassa erityisesti syksyn pelaamisia.
Uudenvuodenlupauksena voin luvata kirjoittaa blogiin Karakista sekä uudesta pikkupelisuosikistani Sea Salt & Paperista (2022), joka kahden pelikerran jälkeen meni suoraan ostoslistalle, ja löytyy nyt omasta hyllystä.
Kuinka paljon tuli pelattua?
Vuoden aikana pelasin 308 kertaa ja 125 eri peliä, joista 67 oli omasta hyllystä. 71 peliä olivat itselleni uusia tuttavuuksia. Koronavuosien luvuista (yli 600 pelikertaa) pelaaminen on vähentynyt lähes puolella.
Kyllä me silti ihan paljon pelataan: lapset pelaavat jonkin verran myös keskenään, mikä on hienoa, mutta ei toki näy tilastoissa. Pelikerhossa en ole päässyt käymään yhtä usein kuin aiempina vuosina. Harrastukset vievät aikaa toisiltaan: jos liikuntaa lisää, ei aikaa jää muulle vapaa-ajanpuuhalle yhtä paljon. Lastenpelien osuus tänä vuonna olikin varmasti suurempi kuin minään aiempana vuonna.
Pelikerroista vain kuusi oli verkossa bga:ssa, joten kovin aktiivista nettipelaajaa minusta ei vieläkään tullut. Työpäivät istun tietokoneen ruutua tuijottaen, joten se ei houkuta vapaalla.
Pelivuoden mieleenpainuvimmat
Pääsin ensi kertaa kokeilemaan Rajas of the Gagnesia (2017), joka olikin oikein mainio tuttavuus. Myös Tiletumia (2022) olisi hauska kokeilla uudelleen. Nämä olivat ehkä ne mieleenpainuvimmat itselleni uudet pelit tälle vuodelle – ja molemmissa käytetään noppia toimintojen määrittämisessä. Jännä sattuma, vai onko se sattumaa? Ehkä sellaiset ovat omaan pelimakuun sopivia. Mieleenpainuva pelikokemus oli myös Puerto Rico vuodelta 2002, jota en aiemmin ollut pelannut. Se ei jäänyt mieleen niinkään hyvänä pelinä, vaan ennemminkin siksi, että oli mukava pelata itselle vielä vieras klassikkopeli ja vieläpä erityisessä seurassa vanhojen opiskelukavereiden kanssa.
Lastenpeleistä jo mainitut Zombie Kids Evolution ja Karak ovat olleet aivan mahtavia ja vieneet pelaamisen 6-vuotiaan kanssa aivan uudelle tasolle. Vielä ei ole kiire perhepeleihin, vaikka en epäile yhtään etteikö 6-vuotias siihen pystyisi – nyt on hyvä, että 4-vuotiaskin pystyy pelaamaan mukana. Erityisesti Karak on ollut molempien yhteispelinä hyvä, Zombie Kids pitäisi pelata alusta uudelleen, että 4-vuotias pääsisi säännöissä kärryille. Se saa ehkä odottaa vielä vuoden resetointia.
Uudentyyppinen kokemus oli myös, kun autoin Toyrockin julkaiseman Hidden Games-rikospelisarjan oikoluvussa. Kyse on saksalaisesta pakohuonepelisarjasta, joissa pelaajat ovat 3/4 tapauksesta yksityisetsiviä, jotka pyrkivät selvittämään rikostapauksia poliisin apuna tutkintamateriaalin perusteella. Käännöksen oikeellisuus onkin näissä peleissä isossa roolissa, sillä peleissä on valtavasti tekstimateriaalia, äänitteitä ym. Oli mielenkiintoista nähdä tämäkin puoli pelien julkaisusta ja se kuinka iso työ käännösprosessissa on, erityisesti kun teksti ja ääni ovat suuressa roolissa.
Vuosi 2023 oli myös siitä erikoinen, että luovuin joistakin peleistä. Sitä ei ole aiemmin monikossa tapahtunut, joitakin yksittäisiä olen myynyt tai antanut pois aiemminkin. Nyt kuitenkin alkaa tulla säilytystilan rajat vastaan ja siksi saimme kerättyä kohtalaisen kokoisen poistopinon. Projekti jatkuu toivottavasti vuonna 2024 ja haaveena olisikin pelata omia pelejä läpi tästä näkökulmasta tarkastellen.
Koko perhe pelaa 
Jätä kommentti