Koko perheen neppailut paremmuusjärjestyksessä

Vuosi 2018 oli meidän perheessä neppailupelien vuosi. Neppailupelit ovat näppäryyspelejä, joissa toki taito ratkaisee, mutta usein mukana on myös reilusti tuuria. Ensimmäinen neppailupelimme Snap! tuli meille toukokuussa lähikirpparilta puhtaasti siksi, että meillä ei yhtään neppailupeliä ollut. Silloinen eskarilainen innostui siitä kovin.

Olen hoitovapaalla ja siksi iltapäivisin ekaluokkalaisen kanssa on ollut aikaa pelata usein. Blogin aloituksen jälkeen aloin pitää kirjaa pelikerroista. Vuoden 2018 jälkimmäisellä puoliskolla kertyi 174 pelikertaa nimenomaan lasten kanssa yhdessä. Lasten kanssa pelatuin peli oli ICECOOL-pingviinineppauspeli ja heti kakkosena PitchCar. Nämä kaksi päätyivät myös 7-vuotiaan top 5-pelilistalle. Onneksi ihan kaikki 174 pelikertaa eivät olleet neppailupelejä – pelimekaniikkana se ei ole ollenkaan oma lempparini. Näppäryyspelien joukosta juuri neppailut ovat kuitenkin ihan kivoja, mielummin neppailen pingviinejä kuin vaikkapa tasapainottelen niitä laivan kannelle.

Pisteytimme huviksemme kaikki viisi pelaamaamme neppailupeliä. Listalta puuttuu varmasti hyviä ja huonoja, paljon neppailupelejä on vielä pelaamatta. Kullakin perheenjäsenellä oli kymmenen ääntä: 4+3+2+1+0, ja ääniä antoivat perheen 7- ja 8-vuotiaat sekä aikuiset (2). Omasta mielestä paras peli sai siis neljä pistettä, huonoimmalle ääniä ei riittänyt. Ja tässä meidän perheen järjestys: 1. ICECOOL, 2. PitchCar, 3. Snap! ja Flick’em Up 5. Terror in Meeple City.

Alla pelit on esitelty järjestyksessä:

1. ICECOOL 15/16 pistettä

Julkaisuvuosi: 2016
Ikäsuositus: 6+
Pelaajamäärä: 2-4
Peliaika: 30 min

Idea: Pelaajat neppailevat pingviinejä pingviinikoulussa. Joidenkin oviaukkojen päällä on kaloja, joita kerätään neppailemalla pingviinejä oviaukoista. Yksi pingviineistä ei kerää kaloja, vaan yrittää saada kaikki muut kiinni. Kun kaikki ovat vuorotellen saaneet olla kiinniottajia, peli päättyy. Pisteitä pelissä saa kerätyistä kaloista ja kiinniotetuista pingviineistä. Pisteet saa kortteina, joista osa oikeuttaa lisävuoroihin.

ICECOOLissa pelilauta rakentuu laatikoista, jotka muodostavat pingviinikoulun huoneet. Kokonaisuus on näyttävä ja kuvitus yksityiskohtineen koulun eri huoneissa on hauska. Meidän lähiaikoina koulun aloittaneille lapsille teemakin on osuva. Meillä tätä on tosiaan pelattu paljon. Välillä lapsilla peli meinaa mennä vähän tunteisiin, taitopeleillä on usein ollut sellainen vaikutus. Pingviinit kuitenkin pomppivat sen verran miten sattuu, että voittaja usein vaihtuu.

Perheen äänestyksessä ICECOOL nappasi kolme ykkössijaa ollen selvä ykkönen. Voi olla, että hankitaan joskus ICECOOL2, jonka tähän yhdistämällä saisi aikaan valtavan koulurakennuksen.

2. PitchCar 10/16 pistettä

Julkaisuvuosi: 1995
Ikäsuositus: 6+
Pelaajamäärä: 2-8
Peliaika: 30 min

Idea: Pelin idea on yksinkertainen. PitchCarissa neppaillaan puisia autokiekkoja ratapaloista kootulla radalla. Pitää varoa, että oma auto ei käänny nurinpäin tai lennä radalta. Nopein maalissa voittaa.

PitchCariin tutustuimme Lautapelaamaan-tapahtumassa (raportti reissusta). Lapset innostuivat kovin ja olisivat halunneet pelin kotiinkin. PitchCar on kuitenkin kallis peli, eikä sitä meille olisi ostettu, mutta yllärinä se löytyikin 8 €:lla lähikirpparilta.

Pelin komponentit ovat testatusti taaperonkestävät: taapero tykkää näistä rataa rakentaa ja asetella autoja. 7-v. viihtyy kavereineen hyvin pelin parissa, eikä tarvitse silloinkaan pelätä, että mikään särkyisi tai taittuisi. Ihan lautapelifiilikseen en tässä pääse, mutta miksi tarvitsisi, jos on kuitenkin hauskaa. Ja hauskaa yhdessäoloa ja kisailua PitchCar kyllä on.

PitchCar oli selvä kakkonen kolmella kakkossijalla. Peliä on helppo suositella isollekin porukalle ja toimii varmasti kaikenikäisten kanssa.

3. Snap! aka Snapshot! 6/16 pistettä

Julkaisuvuosi: 2010
Ikäsuositus: 8+
Pelaajamäärä: 2-6
Peliaika: 30 min

Idea: Pelin idea on puukiekkoja neppailemalla saavuttaa tavoitteet ennen muita ja lopuksi päästä maaliin. Toinen tavoitteista on suorittaa kaikki omien tehtäväkorttien tehtävät. Tehtävinä on esimerkiksi osua johonkin toiseen puukiekkoon tai tiettyyn alueeseen laudalla. Pelilaudasta tulee mieleen perinteinen korona, vaikka kulmissa ei olekaan koloja, vaan alueet, joilta saa timantteja. Timanttien keräys onkin toinen pelin tavoitteista. Suoritusta vaikeuttamassa laudalla ovat pahviset esteläpyskät ja puinen keppi. Pelilaudalla on myös erikoisalueita, joista saa mm. lisävuoroja tai mahdollisuuden liikuttaa keppiä vaikkapa toisten tielle.

Pelilauta on kestänyt yllättävän hyvin käyttöä, pelkäsin sen hajoavan nopeasti. Neppailua vähän häiritsee, että pelialustassa on saumoja, joihin törmää helposti. Myös muovikiinnikkeillä kiinnitettävät kulmat irvistelevät jonkin verran. Muuten peli toimii ihan hyvin. Puukiekkojen neppailu on viihdyttävää ja erikoisalueet laudalla mahdollistavat jopa kevyesti jonkinlaisen strategian laatimisen.

3. Flick’em up 6/16 pistettä

Julkaisuvuosi: 2015
Ikäsuositus: 7+
Pelaajamäärä: 2-10
Peliaika: 30-45 min

Idea: Pelissä pelaajat ovat joko lainsuojattomia tai oikeudenpuolustajia, ja pelin tavoite vaihtelee alkuasetelmasta riippuen. Tavoitteena voi olla vaikkapa tappaa sheriffi tai lainsuojattomien pomo. Pelissä ukot liikkuvat neppailemalla, ei ukkoa, vaan liikkumiskiekkoa. Ampuminen tapahtuu myös neppailemalla.

Flick’em Upilta odotin paljon. Olin kuullut siitä montaa kautta, joten ajattelin sen olevan kivan erilainen neppailupeli. Omaa lempparia tästä ei tullut kuitenkaan ollenkaan. En päässyt pelifiilikseen, vaan ennemminkin tuntui kuin leikkisin lasten kanssa legoilla tai vastaavilla. Pahalta tuntui edes yrittää voittaa, kun leikissä on mukavampi, että kaikilla on kivaa… Toinen perheen aikuispelaajista kuitenkin tykästyi teemaan ja nosti pisteillään pelin sijoitusta.

Muovikomponentit eivät olleet mieleeni myöskään. Ne lentelivät ympäriinsä pitkin pöytää. Puinenkin versio tästä on olemassa, se varmasti toimisi tämän suhteen paremmin. Lisäksi jos liikkumiskiekkoa nepatessaan osui mihin tahansa pikkutilpehööriin pelialueella, jäi liikkuminen haaveeksi.

Pelin aloittaminen kestää kauan, koska alkuasetelma rakennuksineen ja pikkuruisine esteineen täytyy rakentaa ja pukea minimuoviukoille pahvihatut päähän. Toki tämä pystyttiin ulkoistamaan lapsille. Eri skenaarioita erilaisine voittotavoitteineen on 10, mikä tuo peliin hyvin vaihtelua.

5. Terror in Meeple city (ennen Rampage) 3/16 pistettä

Julkaisuvuosi: 2013
Ikäsuositus: 8+
Pelaajamäärä: 2-4
Peliaika: 45 min

Idea: Hirviöt tulevat ja tuhoavat kaupungin, samalla ne syövät meeplejä, joita löytyy talojen kerrosten välistä. Syödyistä meepleistä saa värisarjoittain pisteitä, samoin sortuneista talojen kerroksista. Toisen hirviön kaatamalla saa hirviön hampaan, joka on lopussa kahden voittopisteen arvoinen. Hirviö voi liikkua neppailemalla, ”heittää” autoa (nepata hirviön päältä) tai puhaltaa (pelaaja puhaltaa leuka hirviön päällä). Yksi toiminto on myös pudottaa hirviö talon päälle. Pelaajilla on omat henkilökohtaiset tavoitteet ja erikoiskyky, jota voi pelin aikana hyödyntää.

Alkuvalmistelut ottavat aikansa, koska 90 meepleä on aseteltava laudalle yhdessä kerroslaattojen kanssa. Valmistelut ovat kuitenkin suoraviivaisia ja onnistuvat helposti ilman ohjekirjaa. Ja lopputulos on hyvän näköinen (ennen kuin kaikki tuhotaan pelin aikana). Peli on aikamoinen sekamelska, mutta onhan nämä toiminnot tosi hauskoja. Talojen puhaltaminen kumoon ja puisen hirviön pudottaminen kerrostalon päälle ovat asioita, joihin ei useinkaan lautapeleissä törmää.

Hirviöhupailuna tämä oli mieleeni, mutta muut perheessä ei niinkään ihastuneet, joten se jäi hännille. Yhdessä Flick’em Upin kanssa tämä tuntuu näistä vähiten peliltä. Pistelasku lopussa on jotenkin toissijainen juttu kaiken hirviönä riehumisen jälkeen.

 

Advertisement