Alkuvuodesta aloin pohtimaan, josko hankittaisiin lautapeli Terraforming Mars (2016), koska se on arvostettu ja hyväksi kehuttu. Lisäksi vaikka avaruus- ja scifiteemat eivät ole minulle niin mieleen, niin puoliso niistä pitää. Kuin tilauksesta peli ilmestyi Lautapelit.fi:n toimesta myös suomeksi loppukeväästä ja suomenkielisenä se myös hyllyymme päätyi. Ostettiin lisäksi Prelude-lisäri (englanninkielinen).
Suomenkielinen julkaisu on ollut menestyksekäs tämän vuoden pelitunnustuksia valittaessa: se voitti sekä Vuoden Strategiapeli 2019 -palkinnon että Pelaajien valinta -harrastajapelisarjan. Jälkimmäisessä olin raadissa itsekin, minkä vuoksi peliä on tullut tarkasteltua himpun verran tarkemmin. Lisätietoa Pelaajien Valinta -palkinnosta saat palkinnon sivuilta ja muut finalistit löydät esiteltynä myös täältä blogista.
Ikäsuositus: 12+
Pelaajamäärä: 1-5 (viidellä olisi kyllä pelin venähtämisen vaara)
Peliaika: 90-120 min
Mistä on kyse?
Pelissä maankaltaistetaan Marsia asumiskuntoon kolmen yhteisen muuttujan avulla: lämpötila, happipitoisuus ja merien määrä. Kun nämä saavuttavat asteikon ylärajan, peli päättyy.
Kullakin pelaajalla on oma yritys, joka määrittää rahamäärän alussa, alkuresurssit ja ominaisuudet. Pelissä ostetaan ja pelataan projekteja (kortteja), jotka voivat mm. antaa resursseja, lisätä resurssien tuotantoa tai vaikuttaa yhteisiin maankaltaistusmuuttujiin. Lisäksi pelilaudalle asetetaan laattoja (metsiä, meriä ja kaupunkeja). Näitä voi myös löytyä korteista.

Korttien pelaamiseen ja laattojen asettamiseen, sekä mm. Marsin lämpötilan nostoon tarvitaan resursseja, joita on kuutta erilaista. Omistamistaan resursseista pelaaja pitää kirjaa pelaajalaudalla.

Peli etenee sukupolvissa. Sukupolven alussa jokainen saa neljä projektikorttia, joista voi pitää haluamansa määrän maksua vastaan. Sitten pelataan vuorotellen 1-2 toimintoa. Jos ei halua/voi enää tehdä vuorollaan mitään, voi passata ja muut jatkavat, kunnes kaikki ovat passanneet. Lopuksi on tuotantovaihe, jossa pelaajien yritykset tuottavat resursseja sekä rahaa. Sitten onkin uuden sukupolven vuoro.
Vuorolla tehtävä toiminto voi olla kortin maksaminen ja pelaaminen, standardiprojektin käyttö (samat toiminnot aina tarjolla kaikille), saavutuksen toteuttaminen, palkinnon rahoittaminen (vain rahoitettujen palkintojen voittajat ratkaistaan pelin lopussa), pelatun kortin toiminnon käyttäminen, kasvillisuusresurssien muuttaminen metsäksi tai Marsin lämmitys lämpöresursseilla.
Kun peli päättyy Marsin ollessa riittävän maankaltainen, lasketaan pisteet. Pelin aikana tapahtunut Marsin maankaltaistus antaa pisteitä, lisäksi niitä saa joistakin korteista, Marsiin pelatuista laatoista, saavutuksista ja rahoitetuista palkinnoista.

Kokemuksia pelistä
Etukäteen vähän jännitti, miten saan säännöt haltuun. Näin on kaikkien vähän raskaampien pelien kanssa edelleen, vaikka olemme ehkäpä nyt muutaman vuoden ajan pelanneet raskaampiakin pelejä ongelmitta ja innolla. Ehkäpä pelaajan identiteettini on edelleen perhepelipuolella. Mutta ei hätää, sääntökirja on selkeästi kirjoitettu, tosin pitkä ja melko tekstipainotteinen. Koska peli on suomenkielinen, tuntuu sääntökuorma vähemmän raskaalta. Sääntöjen lukemiseen pitää kyllä siitä huolimatta varata aikaa.
Itse pelin pelaaminen on hyvin suoraviivaista, joten helpointa peliin on päästä sisään, jos sitä pääsee osaavassa porukassa opettelemaan, silloin voi sääntöjen luvussakin vähän lintsata (tai ainahan voi katsoa myös videoita). Alkuun varsinkin Marsiin rakentamisen sääntöjä piti kerrata: mihin saa rakentaa ja mistä niitä pisteitä saikaan? Korttien ymmärtämisessä auttaa jälleen suomenkielisyys, kortti selittää itse itsensä. Edelleenkin, onpa mainio juttu, että peli on suomennettu. Itselläni englanninkieliset kortit eivät aiheuttaisi ongelmia, mutta madaltaahan tämä monilla varmasti kynnystä kokeilla ja päästä peliin sisään.
Tehokkailla korttiyhdistelmillä saa omaa yritystään ja Marsia kehitettyä vauhdikkaasti. Kortteja on pari sataa, joten etukäteen ei peliään voi tarkasti suunnitella, vaan strategia muovautuu lennossa. Pidän siitä miten oma korttivalikoima ja resurssituotanto kehittyvät pelin aikana, ja ohjaavat omaa peliä joka kerta erilaiseksi.

Peliä riittää pitkäksi aikaa jo pelkästään korttien määrän ansiosta. Lisäosia löytyy tällä hetkellä vain englanniksi, mutta mikäli kieli ei ole ongelma, ne toimivat saumattomasti yhteen suomenkielisen laitoksen kanssa. Korteissa on symbolit, joten kieltä ei välttämättä tarvitse osata, jos symboliikka on hallussa. Meillä on Prelude-lisäri, jolla pelin saa vähän nopeammin käyntiin. Uutena se tuo mukaan prelude-kortit, jotka antavat alkusysäyksen esimerkiksi resursseina tai lisäkortteina.

Vuorovaikutusta ei ole liikaa, mutta omaan makuun sopivasti: toisen valinnat vaikuttavat pelilaudalla rakenteluun, muutamilla korteilla on vaikutusta toisten peliin ja lisäksi löytyy yhteiset palkinnot ja saavutukset, joista kilpaillaan.
Avaruusteema ja scifi yleisestikään eivät yleensä ole mieleeni, ja vaikka esimerkiksi Pulsar 2849 pelinä miellyttikin, niin termistö (gyrodynit jne.) oli liian vaikeaa. Terraforming Marsissa puhutaan kuitenkin helpommista asioista, happipitoisuudesta, lämpötilasta, kaupungeista ja metsistä, jotka ovat helpommin sisäistettävissä.
Peliporukassani minulla on ollut ilo pelata Terraforming Marsia jo pidempään sitä säännöllisesti pelanneiden harrastajien kanssa. Yhdellä peliporukasta on kaikki mahdolliset lisäosat ja mahtavan näköiset 3D-tulostetut kaupungit ja metsät. Myös bgg:stä löytyy toinen toistaan hienompia toteutuksia katseltavaksi. Toisaalta olen pelannut tuunaamatonta peruspeliä kotona puolison kanssa sekä ilman lisäreitä että ”vain” Preluden kanssa. Kaikki variaatiot toimivat erinomaisesti. Kahdestaan pelatessa pelin pituuskin pysyy maltillisena, useammalla pelatessa peliin saa kulumaan helposti koko illan.

Jotain negatiivista kuitenkin: inserttiä ei ole ja sälää on paljon. Jonkinlainen lokerikko ja korttiboksit ovat ainakin hankintalistalla. Minkäköhänlaiset olisivat hyviä? Lisäksi pelaajalaudat ovat melko epäkäytännölliset: pienikin tärähdys liikuttaa kuutioita. Tekisi mieli ostaa himpun verran paremmat versiot. Tämä on meidän peleistä ensimmäinen, jolle minkäännäköisiä säilytysratkaisuja tai tuunaamista mietin. Kai sekin toisaalta kertoo siitä, että peli on hyvä.
Tuunaamine on hyvä aloittaa sinitarralla. Pysyvät kuutiot paikoillaan 🙂
TykkääTykkää
No mutta sepäs on hyvä ja edullinen ratkaisu. Ei vissiin pahemmin pilaa noiden pahviläpysköiden pintaakaan?
TykkääTykkää