Itsenäisyyspäivänä on kiva pelailla teeman mukaisia pelejä. Meillä tämänvuotinen kattaus tulee olemaan melko kepeä: raskaampien pelien kokeilu säästetään aikaan parempaan, koska kuukauden ikäinen vauva on vähentänyt uusien pelien opetteluintoa. Muuten itsenäisyyspäivään olisikin ollut tarjolla pelejä mm. Suomen sodista. Nyt meille rantautuivat Tacticin uutuus Suomi Alias (2019) ja yllättäen oman kotikaupungin kirjastosta löytynyt Lautapelit.fin Aikamatka Suomi (2017) (pelikokoelma siellä ei siis montaa peliä kata). Lisäksi meillä lapset ovat itsenäisyyspäivänä rakentaneet jo parin vuoden ajan Suomi-palapelin, joka pilkistää alimmaisena pääkuvassa. Näiden kaikkien pelailu onnistuu hyvin itsenäisyyspäivän vastaanoton pyöriessä telkkarissa taustalla.
Suomi Alias
Alias on todennäköisesti kaikille tuttu. Meillä lapset ovat innokkaita selittäjiä ja Lasten Alias on ollut kovemmassa käytössä kuin lapsuudessani lahjaksi saamani punainen perus-Alias, joka on viettänyt viime vuodet hyllyn koristeena. Suomi Alias on Alias ilman mitään sen kummempaa eroavaisuutta, mutta Suomi-teemalla. Sinivalkoisesta pelilaudasta löytyy numerot, joiden mukaista sanaa korteista kulloinkin parille selitetään. Tiimalasin keston ajan saa selittää ja lopuksi liikutaan oikein arvattujen sanojen verran eteenpäin. Eli tuttua juttua.
Sanavalinnat Suomi Aliaksessa ovat onnistuneita, eivät liian vaikeita, niinkuin monet sanoista perus-Aliaksessa, ainakin jos lapsipelaajia ajattelee. Vaikka ikäsuositus tässä onkin 10+, pelaamme tätä kyllä 9- ja 8-vuotiaiden kanssa. He ovat jo peliä innolla testanneet enemmänkin ja kaivaneet sen spontaanisti esiin myös kouluaamuina, jolloin olen joutunut tylsästi keskeyttämään hyvät selitykset, jotta kouluun on ehditty. Lasten kanssa olemme soveltaneet sääntöjä niin, että lapset saavat valita kustakin kortista haluamansa sanan selitettäväksi ja aikuinenkin saa vaihtaa selitettävän sanan ilman sanktiota siinä tapauksessa, että tietää sen olevan lapsiarvaajalle tuntematon. Yllättävän hyvin Suomi-teeman sanat kyllä toimivat, kun ovat ns. omasta elinpiiristä tuttuja, kuten alalaude, neuvola, ruisleipä, pyöräilykypärä, räsymatto, tonttu, Uppo-Nalle… Oiva peli itsenäisyyspäivään siis, ja päässee pelipöytään perheen kesken myös tulevina itsenäisyyspäivinä.
Aikamatka Suomi
Aikamatka Suomi taas on peli aikuisille, tai ainakaan meidän pikkukoululaisilla ei historian tuntemus ole vielä sitä luokkaa, että tämä heidän kanssaan toimisi. Aikamatka Suomessa järjestetään tapahtumia aikajärjestykseen. Pelissä on pakallinen kortteja, joiden molemmilla puolilla on tapahtuma ja toisella puolella lisäksi tämän tapahtuman kuvaus ja vuosiluku. Ensin jakaja jakaa pöydälle pelaajien verran kortteja, joista kukin valitsee vuorollaan haluamansa yhden. Sitten käänteisessä järjestyksessä pelaajat pelaavat kortin kädestään aikajanalle siihen kohtaan mihin sen olettavat kuuluvan. Oikeaan paikkaan pelattu kortti jää aikajanalle, väärin pelattu kortti tulee miinuspisteenä pelaajan eteen. Toinenkin pelitapa löytyy, missä tarkoituksena on arvata/tietää vuosiluku, mutta tämä ensimmäinen vaikutti niin paljon hauskemmalta, että skipattiin ainakin ensikokeiluissa tuo toinen.
Koska vuosilukua ei tarvitse tietää tarkasti, vaan riittää että kortti sijoitetaan oikeaan väliin, pelissä ei tunne itseään ihan niin tyhmäksi kuin tietopeleissä yleensä. Joskus menee hei oikeinkin! Kortteihin valitut tapahtumat ovat oikeastikin mielenkiintoisia, ja korttien takapuolen tekstit antavat lisäinfoa, jos koko tapahtuma on ihan uppo-outo.
Kortteja on sellainen määrä (165), että jos tätä päivittäin pelaisi, niin oikea järjestys tulisi pian liiankin tutuksi. Tämmöisen itsenäisyyspäivän tienoon pelinä määrä kuitenkin riittää hyvin. Vuodessa ehtii tarkka järjestys unohtua, vaikka toki tässä pieni riski on, että pelaamisen yhteydessä jotain uuttakin oppii. Tiedätkö esim. milloin Aku Ankka alkoi ilmestyä, milloin J.K. Paasikivi valittiin presidentiksi tai milloin Kummeli nähtiin ensi kertaa tv:ssä?
Mitäs muuta?
Omalta ”pitäisi kokeilla” -listaltani Suomi-teemaan liittyen löytyy ainakin 1918: Veli veljeä vastaan -peli (2018) Suomen sisällissodasta. Se voitti Pelaajien Valinta Vuoden harrastajapeli -palkinnon vuonna 2018, joten lienee kokeilemisen arvoinen. Samaisen Antti Lehmusjärven peli on myös juuri ilmestynyt Jäinen kuolema: Suomen talvisota (2019). Sotapelit eivät meillä ole ihan ykkösenä jonottamassa pöydälle, mutta ilman muuta juuri itsenäisyyspäivän tienoilla näitä voisi pelailla, jos vaan pikkuhiljaa taas löytäisi virtaa opetella. Nämä ovat vieläpä molemmat kaksinpelejä, joten toimisivat hyvin itsenäisyyspäivän illassa lasten mentyä nukkumaan. Mutta löytyisiköhän jotakin sota- ja tietopelien ulkopuolelta? Omasta hyllystä ainoastaan Menolippu Pohjoismaat (2007) osuu sinnepäin, jos ei sitten kelpuuta mukaan vaikkapa kaikkia sinivalkoisia pelilaatikoita tai kaikkia suomalaisten suunnittelijoiden pelejä.
Vastaa