Elin lapsuuteni 80-90-luvulla ja meillä kotona pelattiin aika vähän, pääasiassa korttia. Olen ainoa lapsi eikä peliseuraa sisaruksista siis ollut, jotain kuitenkin tuli pelailtua.
Mummun luona pelattiin naapurin mummon kanssa korttia: ristiseiskaa, Skippoa ja Shanghaita. Vieläkin elävästi mieleen piirtyy ne kuluneet kortit ja vihkonen, johon pisteitä kirjoitettiin. Lisäksi mummusta sai kovan vastuksen Mastermindissa, josta ehkä nostalgialisän vuoksi tykkään edelleen.
Kotona meillä oli Kimble, Uhanalaiset eläimet -lotto ja Afrikan tähti. Kimble on kyllä melkoinen peli. Olin lapsena tosi huono häviämään: harjoituksen puutetta varmaan. Kimble sai kärsiä tästä kovin. Uhanalaiset eläimet -peliä pelattiin leikkimökin lattialla ja siitä puuttui yksi laatta. Sen puuttuminen koetteli perfektionistimieltäni. Olin varmaan itse sen hukannut, mikä teki asiasta vielä rankempaa. Afrikan tähdessä merkkasin Afrikan tähden vähän taittamalla. Siksi nykyään meidän lapset pelaavat sitä varamerkkiin piirretyllä timantilla. Lisäksi meillä oli muutama korttipeli.
Myöhemmin ala-asteen loppupuolella joulupukki toi lahjaksi Arvaa kuka-pelin, Under the groundin eli Myyräpelin ja Aliaksen. Alias joutui samantien jäähylle pitkäksi aikaa, koska pahoitin mieleni liian vaikeista sanoista ihan täysin. Myyräpelistä on kivoja muistoja ja se päätyy vieläkin lasten kanssa pöytään silloin tällöin. Se oli vuoden perhepeli vuonna 1995 ja tämä status on varmasti puhtaasti syy miksi peli päätyi pukinkonttiin – itse en ollut osannut sitä toivoa.
90-luvun lopulla meille päätyi jostain, ei mitään käsitystä mistä, peli nimeltä St. Petersburg Express. Se on Kotkan Nuorkauppakamarin peli, joka markkinoi Helsingistä itään ajatellun Heli-radan Kotka-Hamina rantarataosuutta. Tulevaisuuteen sijoittuvassa pelissä rata on jo rakennettu, Eurooppa yhdentynyt ja käytössä Euromarkka. Olisi hauska tietää miltä vuodelta peli on, näistä kolmesta kaikki muut paitsi Heli-rata ovat toteutuneet. Peli itsessään ei ole kummoinen, mutta tuli sitä äidin kanssa paljon pelattua.
Lapsuuteni parhaat pelimuistot liittyvät vähän yllättäen Monopolyyn, jota pelattiin kaverin luona. Siitä tuli oikein meidän juttu, eli nähtiin monesti ihan juurikin Monopolya pelataksemme. Itse ostin aina kaiken mitä irti lähti, joskus se kannatti, useimmiten ei.
Tältä ei niin kovin vahvalta pohjalta ponnistaa lautapeliharrastukseni. Lapsuuden aukkoja on onneksi päässyt paikkailemaan aikuisena vanhempia helmiä pelatessa. Millainen lautapelilapsuus sinulla on?
Koko perhe pelaa 
Mä en ikinä pelannut Monopolia lapsena. Ensimmäinen kerta oli kavereiden kanssa siinä parikymppisenä. Lapsena mun suosikkeja oli Muuttuva labyrintti, Pekingin mysteerit, Scotland Yard ja Vampyyrien yö. Ne on kaikki edelleen hyllyssä ja oma tyttöni, serkkupoika ja naapurin mukulat ovat tykänneet myös. Pelaan niitä itsekin aina mielelläni. Se harmittaa, että Kummituslinna meni rikki ja osat katosivat. Se oli jännä peli lapsena.
TykkääLiked by 1 henkilö