Asmodee Nordics lähetti meille arvostelukappaleet kahden tutun junapelin uusista suomenkielisistä pikaversiosta: Colt Super Expressistä (2020) ja Ticket to Ride Amsterdamista (2020). Millaisia nämä vartin pikapelit ovat ja miten ne eroavat alkuperäisistä?
Alkuperäiset versiot otsikon peleistä lukeutuvat erityisesti lastemme suosikkeihin. Menolipun (nykyjulkaisuasussaan suomenkielinenkin versio on nimeltään Ticket to Ride) junareittejä olemme rakennelleet jo vuosikausia, muutama vuosi sitten enemmän kuin nyt. Colt Express taas ihastutti viime vuoden Lautapelaamaan-tapahtumassa (ja sen jälkeen kotonakin). Ticket to Ride on saavuttanut melkoisen klassikkoaseman, kun taas junanrosvouspeli Colt Express on suurille massoille hieman tuntemattomampi tapaus. Näitä pelejä ei kuitenkaan tarvitse osata pelatakseen pikkuversioita.
Colt Super Express
3-7 pelaajaa, 15 minuuttia, ikä: 8+
Alkuperäisessä Colt Expressissä huomiotaherättävintä on suuri pahvijuna, jossa pelinappulat liikkuvat aarteita keräämässä ja toisia ampumassa. Kun lapsille selvisi, ettei tässä pahvijunaa olekaan, oli pettymys selvä. Sehän tässä pelissä on se juttu. Noh, tästä lähtökohdasta lähdettiin peliä kokeilemaan.
Juna pelistä kuitenkin löytyy, nimittäin korttijuna: Pöydälle asetetaan veturikortti sekä sen perään vaunukortteja yksi enemmän kuin pelaajia. Tämän junan kyydissä on tavoitteena pysyä pelinappulallaan mahdollisimman pitkään. Pelin aikana juna kuitenkin lyhenee, kun viimeinen vaunu annetaan kolmen kierroksen välein palkkioksi sille, joka on kauimpana veturista. Poistetussa vaunussa olevat rosvot putoavat pelistä, samoin kuin junasta pois ammutut pyssysankarit.
Kukin pelaaja valitsee kolme korttia 4-6 kortistaan (riippuen ovatko lisäkortit mukana) ja järjestää ne valmiiksi. Sitten kortit pelataan yksitellen vuorojärjestyksessä ja tehdään korttien toiminnot. Peruskorteissa toimintoina on käännös, liike ylös/alas, liike eteen ja ampuminen. Pelaajat siis vuorotellen melko kaoottisesti liikuskelevat ja ampuvat. Kaoottisuus tulee siitä, että kolme vuoroa on ohjelmoitu etukäteen tietämättä muiden valintoja, joten suunnitelmat harvoin osuvat kohdalleen.
Kun kaikki kortit on pelattu, poistetaan junasta viimeinen vaunu. Lähimpänä veturia oleva rosvo saa vaunun (ja sen kääntöpuolella olevan aarteen) itselleen palkinnoksi, minkä jälkeen valitaan uudet kolme korttia pelattavaksi. Jos pelin lopussa junaan jää enemmän kuin yksi rosvo, ratkaisevat palkkioksi saadut vaunut voittajan. Muuten ainoana kyydissä pysynyt voittaa.
Säännöiltään Colt Super Express on edeltäjäänsä huomattavasti kevyempi. Korttien toiminnot ovat suoraviivaisempia, joten peli on helpompi omaksua, vaikkei alkuperäinen Colt Expresskään vaikea peli ole. Aarteita ei nyt kerätä eikä sheriffiä väistellä, joten sisäistettävää on vähemmän eikä sääntöjäkään siksi tarvitse pitkään selittää. Samantyyppistä kaaoottista hupailua tämä kuitenkin on kuin isoveljensä, mutta nopeampana ja pienemmässä paketissa. Oman mausteensa Super Expressiin antaa pelaajaeliminaatio, eli osa pelaajista tippuu pelin edetessä pois. Tämä voi aiheuttaa tylsiäkin hetkiä putoajalle, mutta antaa ampumiselle ihan uuden ulottuvuuden. Toisen kun voi ampumalla pudottaa pelistä kokonaan.
Olemme pelanneet Colt Super Expressiä meidän perheessä aikuiset + kaksi vanhinta lasta (8 ja 10 vuotta) kombinaatiolla. Lapset pitävät pelistä kovasti pahvijunan puuttumisesta huolimatta. Välillä on ollut jopa hysteerisen hauskoja hetkiä, kun suunnitelmat ovat menneet pipariksi, erityisesti refleksi-lisäkortin kanssa.
Ticket to Ride Amsterdam
2-4 pelaajaa, 10-15 minuuttia, 8+
Peli sijoittuu 1600-luvun Amsterdamiin, jossa kauppatavaroita kuljettavat aasit, härät, hevoset, kärryt, veneet ja laivat. Niin, junavaunuja ei pelistä tosiaan löydy. Pelin tarkoituksena on, kuten kaikissa Ticket to ride -peleissä, rakentaa sopimusten mukaisia reittejä reittikorttien mukaisesti. Pisteitä saa sekä valmiista sopimusreiteistä että kaikista kauppapaikkojen välille rakennetuista reiteistä.
Amsterdam-version erikoisuus on, että näiden lisäksi pisteitä on mahdollista saada kauppatavarabonuskorteista, joita muutamat reiteistä antavat. Pelin lopussa katsotaan kuinka paljon näitä kortteja kullakin on ja jaetaan pisteet sen mukaisesti.
Reittejä rakennetaan kuljetusvälinekorteilla, joita on reittiä rakennettaessa pelattava reitin pituuden ja värin mukaisesti. Nämä kuljetusvälinekortit ovat upean näköisiä ja välittävät hienosti 1600-luvun tunnelmaa. Reittejä merkkaamassa ovat pienet muoviset kärryt, joiden värit ovat upeasti teemaan sopivat, kuin luonnonväreillä värjätyt. Olisikohan tämä jopa parhaimman näköinen Ticket to Ride? Tykkään ainakin itse kovasti.
Lyhyt kesto on hyvä lasten kanssa: 10-15 minuutin peli mahtuu mihin rakoon vaan ja pelejä voi pelata useamman putkeen, jos ”voittaja on väärä”. Mutta onko se jo vähän liian lyhyt? 10 minuutissa ei tietenkään ihan pitkien Menolippu-pelien kaltaisia strategioita ehdi kehitellä. Aika nopeasti pitää rakennella, että ylipäätään ehtii minnekään, jos joku pelikavereista päättää rakentaa kärrynsä vikkelästi.
Nämä pikkupelit ovat mainiota myös matkailijoille. Edellisvuosina on julkaistu Lontoo– ja New York -versiot. Jos olisin suunnittelemassa matkaa näihin kohteisiin, tietäisin heti mitä peliä innolla pelaisin tai antaisin lahjaksi reissuun lähtevällä ystävälle. Onhan se eri juttu, jos pelin kohteet ovat tuttuja eivätkä vain nimiä laudalla.
Lopuksi
Molemmat testatuista ovat mainioita pikkupelejä, jotka on toteutettu laadukkaasti. Ticket to Ride Amsterdam osuu kuitenkin täsmälleen samaan slottiin edellisvuosina ilmestyneiden Lontoo- ja New York -versioiden kanssa. Yksi tämmöinen todennäköisesti kokoelmassa riittää. Meillä on nyt näistä tosin sekä Lontoo että Amsterdam. Ensimmäinen viehättää tuttujen paikkojen vuoksi, jälkimmäisessä kuvitus ja muu toteutus on mahtava. Pitää vielä mietiskellä kumpi näistä saa jäädä. Onneksi laatikot ovat sen verran pienet, että mahtuvat vielä molemmat hyllyyn.
Colt Super Expressissä laatikko on vieläkin pienempi, hyvää matkakokoa. Tähän pieneen laatikkoon mahtuu kuitenkin jopa vähän kokonaisemman oloinen peli kuin hieman kiireisesti loppuva Ticket to Ride Amsterdam, mutta toki CSE on kaoottisuudessaan myös täysin eri tyyppinen.
Molemmat toimivat erinomaisena indikaattorina myös sille, että jos innostut näistä, voit kokeilla myös isoja veljiä, Ticket to Riden isoja versioita tai Colt Expressiä, etkä varmasti tule pettymään. Toiseen suuntaan selkeästi paremmin toimii Colt Super Express. Eli jos isompi versio on ollut mieleen, Colt Super Express tuo mukanaan hieman erilaisen kokemuksen selkeästi uusilla mausteilla, kun taas Ticket to Ride Amsterdam ei teemaa lukuunottamatta tuo ihmeemmin uutta, jos nimenomaan pelin lyhyys ei ole arvo itsessään.
Koko perhe pelaa 
Vastaa