Kirja: It’s All a Game – A Short History of Board Games

Brittiläisen tietokirjailija ja journalisti Tristan Donovanin It’s All a Game – A Short History of Board Games vuodelta 2017 on mainio lautapelihistorian katsaus. Kirjassa lähdetään liikkeelle Senet-nimisestä pelistä, jota faaraoiden aikaan pelattiin ja päädytään pintaraapaisuun moderneista europeleistä.

Lainasin kirjan kirjastosta juuri sopivasti ennen koronasulkua, joten ehdin lukea kirjan kaikessa rauhassa (tai miten kukakin rauhan määrittelee kahden etäkoululaisen, leikki-ikäisen ja vauvan kanssa). Lukutahtia tuo rauha ainakin kuvaa. Luen lautapeliohjeita lukuunottamatta tällä hetkellä hyvin vähän englanniksi ja kielitaito on vähän ruosteessa, mutta helposti lukeminen tässä tapauksessa sujui. Teksti on sujuvaa ja helpohkoa – pidän Donovanin tyylistä kirjoittaa. 

Kirjassa jokainen luku keskittyy yhteen teemaan, useimmiten yhteen peliin tai pelityyppiin. Oman lukunsa on saanut muun muassa Backgammon (ajalta ennen ajanlaskun alkua), Monopoly (1933), The Game of Life (1960) ja Pandemia (2008). Jos ihan nämä kaikki eivät mahdu lempipeliesi listalle, niin anna silti kirjalle tilaisuus. Peleistä on kirjoitettu äärimmäisen mukaansatempaavasti ja luin monia kohtia puolisolle ääneen. Donovan ei nimittäin kirjoita pelkästään peleistä, vaan myös ja erityisesti niiden suunnittelijoista ja siitä kulttuurista, missä pelit ovat syntyneet.

Kirjasta löytyy mielenkiintoista henkilö- ja kulttuurihistoriaa. Historian termejä tuntematta nämä termit voivat mennä ihan pieleenkin, mutta käytännössä siis luvut ovat pullollaan mielenkiintoista kerrontaa ja ajankuvaa niistä hetkistä ja tilanteista, missä ideat peleihin on saatu ja siitä millainen yhteiskunta kulloinkin on ollut.

Kirjassa kuvataan esimerkiksi miten Game of Lifen pelilauta kuvastaa sen hetkistä amerikkalaista yhteiskuntaa ja onnellisuuskäsitystä, ja millaisia muutoksia yhteiskunnalliset ja kulttuuriset muutokset pelilautaankin ovat vuosikymmenten saatossa tuoneet. Tai miten ja miksi shakkinappulat ovat muuttaneet ulkomuotoaan pelin kulkiessa eri kulttuurien kautta. Myös kuvaus Monopolyn alkumetreistä on erittäin kiehtova: miten pohjana ollut peli itse asiassa on alunperin yrittänyt kritisoida kapitalismia − millainen lopputulos olikaan! On myös mielenkiintoista lukea millaisia hankaluuksia tuttujen ja ”itsestään selvien” pelien julkaisussa on ollut, niin pelimaailmaa mullistavia ja erilaisia ne ovat omana aikanaan olleet. Suunnittelijoiden lisäksi puhutaan myös pelaajista – varsinkin vanhimpien pelien kohdalla erilaiset pelitilanteet ovat olleet monimerkityksisiä, jopa hengellisiä tai poliittisia.

Luku Pandemiasta on tietysti nykytilanteessa mielenkiintoinen. Olin alunperin ajatellut, etten tässä hetkessä haluaisi Pandemiaa pelata ja ihmettelin Facebookissa näkemiäni julkaisuja innokkaista pelaajista ja uutisia pelin loppumisesta kaupoista. Kirjan luettuani etsin kuitenkin pelin käsiini: kirjassa esitettiin peli yhtenä tapana käsitellä pelottavaa aihetta ja myös toivon tuojana. Sainkin pelin lainattua pelipöytään ja kyllä teema kieltämättä hyvin nyt upposi, kun moni asia elämässä muutenkin pyörii koronapandemian ympärillä.

Pandemia lautapeli
Pandemia pelipöydässä

Muuten en kirjasta oikeastaan pelivinkkejä saanut, eikä tämä kirja sitä varten olekaan. Mikko Saaren kirja Löydä lautapelit (arvostelu täällä) sen sijaan tarjoaa juuri vinkkejä − kirjaa lukiessaan sai olla kynä ja paperi vieressä valmiina pelivinkkejä varten. Donovanin kirja keskittyy enemmän menneiden vuosien pelisuuruuksiin ja markettien huippumenestyjiin. Niiden historia on älyttömän mielenkiintoista, jos ei ihan allerginen näille peleille ole. Itse ainakin yleisesti peleistä kiinnostuneena koin tämän upeana ikkunana menneeseen. Muutamasta nykyhelmestä olisin kyllä kaivannut vastaavaa syväluotaavaa analyysiä kuin mitä vanhoista peleistä on tarjolla. Ehkä se olisi ollut kokonaan uuden kirjan paikka.

Mitkäköhän pelit pääsisivät vastaavaan kirjaan, joka käsittelisi pelkästään suomalaisia lautapelejä? Afrikan tähti, Kimble, Alias, Eclipse, Dale of Merchants? Millaisia kiemuroita niiden historiassa on? Millainen yhteiskunta niiden julkaisuhetkellä on ollut? Miten ne ovat mullistaneet suomalaista pelaamista? Tai millainen tarina on suomalaisten pelijulkaisijoiden taustalla, Peliko, Tactic, Lautapelit.fi?

 

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

Luo ilmainen kotisivu tai blogi osoitteessa WordPress.com.

Ylös ↑

Create your website at WordPress.com
Aloitus
%d bloggaajaa tykkää tästä: