Lautapelejä videoyhteydellä – ensimmäiset käytännön kokeilut

Koronan vuoksi lautapelejä on viime viikkoina voinut saman pöydän ääressä pelata vain omalla perheellä. Meidän perheessä pelaajia riittää kotonakin, mutta toki tässä viikkojen kuluessa alkaa kaipaamaan muutakin peliseuraa tai ylipäätään muutakin seuraa, kun aikuiskontaktit ovat aika rajallisia. Ensimmäiseksi kokeilimme etäpelaamista matalalla kynnyksellä eli ennestään tutuilla videopuhelusovelluksilla. Tässä kokemuksia näistä kokeiluista.

Ensimmäisessä sessiossa oli alunperin tarkoitus pelata Second Chancea ja Sagradaa. Pelivalikoima kasvoi vielä Faunalla, kun luin Pelaajani-blogista suosituksia etäyhteys-yhteensopiviksi lautapeleiksi. Sieltä löytyy enemmänkin vinkkejä mitä pelejä valita.

Ja mitäs tarvitaan

Etäyhteysvarustukseen meillä kuuluu tabletti, puhelin ja jonkinnäköinen koroke, jotta pelipöytä saadaan kuvattua ylhäältä päin. Meillä korokkeena toimii jakkara pöydällä tai vaikka läjä lautapelejä. Sopivasti taittuva läppärin näyttö olisi varmaan myös oiva yläpuolelta kuvaamiseen, jos kuvattava ala ei ole suuri. Yhteyden toisessa päässä riitti tabletti + puhelin ilman korokkeita. Jutun pääkuva on lavastettu otos sieltä ”toisesta päästä” eli pelaajasta, joka näkee pelin kilkkeet kuvan kautta. Me hoidimme pelien kuvaamisen, joten sen suunnan kuvat ovat aidoista pelitilanteista. Osa peleistä edellyttää, että peli löytyy kaikilta pelaajilta, joissain tapauksissa riittää yksi kappale pelistä.

Halusimme ehdottomasti nähdä myös toistemme naamat, joten toinen tabletti/puhelin kuvasi meitä pelaajia. Tämähän ei toki ole välttämätöntä. Kokeilussamme pelaajia oli vain kahdessa paikassa, joten meille riitti simppeli videopuhelusovellus, mutta isommalla porukalla olennaista olisi, että ruutuun saisi näkymään useamman naaman kerralla. Kotona meillä saman pöydän ääressä oli kaksi pelaajaa, joten pelasimme vierekkäin ja mahduimme siis samaan kuvaan. Yhteydenottoon käytimme FB Messengerin videopuhelua ja Skypeä.

Ensin kupongintäyttöä

Halusimme aloittaa helposta, joten valitsimme kupongintäyttöpeli Second Chancen. Siinä jokaisella on oma lappu, johon piirrellään muotoja eikä pelillistä vuorovaikutusta pelaajien välillä ole. Yhteistä informaatiota ovat joka kierros esiin käännettävät kaksi korttia eli pelin aikaansaamiseksi riittää, että nämä näkyvät kaikille. Tabletti/puhelin pikkujakkaralle, kortit siihen alle ja peli on valmis alkamaan.

Second Chance toimi pelinä näin aivan yhtä hyvin kuin saman pöydän ääressä, mutta täytyy myöntää, ettei samaan tunnelmaan pääse. Etäyhteyden yli kaikki se höpöttely, mikä pikkupeliä pelatessa on parasta, tuntuu jotenkin hassulta. Mutta pelillisesti tämä ja varmasti kaikki muut yksinkertaiset kupongintäytöt toimivat loistavasti, jos vain kuponkeja löytyy yhteyden molemmista päistä. Netistä löytyy kupongintäyttöosastolle paljon myös printattavia pelejä, jos vain jaksaa tehdä hieman tutkimusta. Näin pelattavaa löytyy kyllä, vaikkei hyllystä samoja pelejä löytyisikään.

Eli, paremman puutteessa toimii hyvin! 

Hieman ”isompi” peli eli nopanheittoa Sagradan parissa

Sagrada lautapeli etäyhteys

Sagrada on ollut yksi lemppareistani, joten sitä piti päästä kokeilemaan myös etänä. Sagradassa olennaisinta on nähdä heitettävät nopat, ja sehän onnistuu samaan tapaan kuin Second Chancessa, eli yläpuolelta kuvaten. Näistä nopista kukin pelaaja rakentaa omaa noppaikkunaa omalle laudalle. Molemmissa pelipaikoissa oli oma Sagrada, joten kaikki pelin osat olivat kaikilla käytössä.

Sagradan kanssa ongelmaksi tuli noppien värit: etäyhteydellä värien toisto oli hieman heikkoa (ehkäpä valaistus oli huono, ja värien erotuskyky tuntui riippuvan myös laitteesta). Etäpelaajan oli vähän vaikea erottaa noppia toisistaan. Lisäksi halusimme tietysti nähdä toistemme pelaajalaudat, eli vaikka periaatteessa olisimme voineet rakennella omat ikkunamme eri osoitteissa, oli olennaista, että kaikki ne myös näkivät. Päädyimme rakentamaan kaikkien kolmen pelaajan noppaikkunoita täällä meillä, ja etäpelaajalle ne näkyivät heitettävien noppien kanssa samassa kuvassa. Yhdellä etäpelaajalle tämä toimi, mutta useammalle noppien asettelu laudalle olisi käynyt raskaammaksi. Lisäksi etäpelaaja rakensi oman ikkunansa tuplana kotonaan. Jälleen emme halunneet uhrata pelaajien kasvoja näyttävää laitetta pelaajalautojen kuvaamiseen, joten hankala järjestely oli oma valinta.

Hankalaa, mutta toimi silti. Pelikokemus oli lähellä oikeaa peliä ja hauskaa oli. (Otettiin heti seuraavalla etäyhteyskerralla uudelleen.)

Ja taas erityyppistä eli tietopeli Fauna

Etäyhteys lautapeli Fauna

Fauna oli etukäteen ajatellen Sagradaa varmemmin toimiva etäpeli. Peli oli vain meillä täällä päässä, ja kaikki info piti välittää kuvan välityksellä toiseen päähän. Pelissä pitää siis veikkailla (tai tietää) eläimistä asuinpaikkoja ja mittoja, ja sijoitella näiden mukaisesti kuutioita kartalle ja mitta-asteikoille.

Tässä olisi näppärästi voinut kuvata koko laudan ja peli olisi sujunut hienosti, mutta lauta on sen verran suuri, että lautaa oli pakko kuvailla käsivaralla sieltä täältä. Näin jälkeenpäin ajatellen livekuva koko laudasta + zoomattava valokuva olisi toiminut varmasti etäpäässä hyvin, mutta se olisi vaatinut taas yhden näyttölaitteen lisää (tai luopumista naamakuvayhteydestä, mikä haluttiin pitää). Ilman päänsärkyä ei liikkuvan ja heiluvan kuvan tarkkailusta kuitenkaan toisessa päässä selvitty. Lisäksi tabletti oli yllättävän painava pitää koko pelin ajan kädessä liikuteltavana (puhelimen kamera oli niin onneton, että näin päin oli tehtävä).

Toimii silti oikein hyvin, erityisesti, jos heiluvan kuvan ongelman ratkaisee fiksusti. Myös monen muun tietopelin voisi kuvitella toimivan hyvin, esimerkiksi Smart10 mahtuu kätevästi tabletin näytölle. 

Lopputulema

Etäpelaaminen videoyhteydellä onnistuu, mutta toki kokemus ei ole ihan verrattavissa kasvokkain pelaamiseen. Jos mietitään miten hyvin tämä toimii, niin vastaus riippuu kenelle vastaan.

Peliharrastajakaverille sanoisin, että vähän niin ja näin, säännölliseen pelaamiseen ehkä parempi olisi jokin toinen tapa. Pelit onnistuu kuitenkin ja on hauskaa, joten jos innostusta nettialustoilla pelaamiseen ei ole, niin miksipä ei.

Sen sijaan mummille, lasten kavereille, satunnaisiin pelailuihin jne. vastaus on, että hyvin onnistuu ja kannattaa kokeilla rohkeasti eri pelejä! Videopuhelut ovat nyt monelle ykkösväylä yhteydenpitoon sukulaisten ja ystävien kesken. Aivan loistavasti johonkin väliin voi pienellä valmistelulla ottaa lähes minkä vain melko yksinkertaisen lautapelin. Pelien on hyvä olla sellaisia, missä kaikki tieto on avointa eli ei ole esimerkiksi käsikortteja.

Jos sen sijaan tavoitteena on pelailla peliharrastajien kesken, varmasti etäyhteyttä fiksumpi tapa on käyttää jotakin nettialustaa lautapelin pelaamiseen. Lautapelioppaasta löytyy hyvä kattaus näistä alustoista, ja Pöydällä-blogissa näitä alustoja esitellään livestriiminä lähiviikkojen aikana. Ainakin tänään meillä kuitenkin vielä kokeillaan aitoa lautapeliä videoyhteydellä: Agricolan päivän kunniaksi pöydälle otetaan Agricolan perheversio.

Edit. Agricola Family onnistui videoyhteydellä hyvin. Jakkaran sijaan talouspaperiteline oli apuna kuvan suuntaamisessa. Nämä purkkaratkaisut toimivat aivan loistavasti. 

Agricola Family etäyhteys

 

 

2 thoughts on “Lautapelejä videoyhteydellä – ensimmäiset käytännön kokeilut

Add yours

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

Luo ilmainen kotisivu tai blogi osoitteessa WordPress.com.

Ylös ↑

Create your website at WordPress.com
Aloitus
%d bloggaajaa tykkää tästä: