Viimeisen viikon aikana on tullut pelattua hämmentävästi vähemmän kuin ennen, vaikka ollaan oltu puolisoa lukuunottamatta koko perhe koko ajan kotona. Etäkoulu vie aika paljon energiaa ihan kaikilta ja kaivattu auringonpaiste on houkutellut ulos.
Haasteessa on kuitenkin päästy eteenpäin. Tästä on siis kyse:
Pelaan aakkosjärjestyksessä pelit A:sta Ö:hön, yhden pelin jokaisella alkukirjaimella. Aikaa on yhtä monta päivää kuin aakkostakin, vaikkakaan pelejä ei tarvitse pelata yksi/päivä tahtiin. Pyrin poimimaan mahdollisuuksien mukaan pelit omasta hyllystä, mutta aukkoja on sallittua paikata myös muiden peleillä (näin tulee pelikertoja myös oman hyllyn peleille, ehkä niillekin, joita harvemmin pelataan). Aakkoshaasteen pelien lisäksi voin välissä pelata muita pelejä, mutta haasteen pelit on pelattava nimenomaan aakkosjärjestyksessä.
Myös haasteen kohta ”mahdollisuuksien mukaan omasta hyllystä” on osoittautunut tärkeäksi ja ajankohtaiseksi: olemme nyt muutenkin pelanneet vain kotona, vain omalla porukalla ja vain oman hyllyn pelejä. Onneksi niitä riittää. Tässä viikon saldo:
Love Letter
Kokeilin Love Letter -korttipeliä (2012) nyt ensimmäistä kertaa lasten (8 ja 10-v.) kanssa. Meillä on Legend of the Five Rings -versio, joka ei kuitenkaan poikkea alkuperäisestä kuin korttien nimien ja kuvituksen osalta. Erän tavoitteena on olla joko viimeinen pelissä mukana oleva pelaaja tai pitää lopussa hallussaan suurinta korttia. Käytännössä joka vuorolla pelataan kahdesta korttivaihtoehdosta toinen ja toteutetaan sen mahdolliset toiminnot. Tuurilla on melkoisen iso osa pelissä. Lapsista peli oli hillittömän hauska, erityisesti, koska voi huijata toisia uskomaan että itsellä on joku muu kortti kuin onkaan. Taitaa päätyä pelattavaksi toistekin, mutta vain lasten kanssa, koska peli ei ole oma lempparini.
Minecraft Builders and Biomes
Minecraft Builders and Biomes (2019)-pelin arvostelun kirjoittelin alkuvuodesta. Minecraft -fanimme pelaa tätä edelleen mielellään. Nyt tätä laattojenasettelupeliä näyttää saavan Suomestakin, itse jouduin tilaamaan omani Saksasta, kun en malttanut odottaa.
Nova Luna
Uwe Rosenbergin ja Corné van Mooselin Nova Luna (2019) on uusimpia pelihankintojani ja tämän hetken lemppareita. Myös siitä kirjoitin arvostelun aiemmin tänä vuonna.
Oregon
Oregon (2007) on yksi pitkäaikaisimpia suosikkipelejäni. Siinä asutetaan Oregonian pelaamalla rakennuslaattoja ja seuraajia laudalle käsikorttien mukaisesti. Maastokortit määrittävät mille riville ja/tai sarakkeseen voit pelata. Lisävuorojen taitavalla käytöllä saat seuraajasi ja koko pelin päättymään yhtäkkiä ja yllättäen, kuten minulle kävi tällä kertaa: hävisin.
Piirrä ja arvaa Extreme
Piirrä ja arvaa Extreme (Draw Out Extreme, 2019) on Tacticin peliuutuus, joka on yllättänyt meidät positiivisesti. Pelissä piirretään sanoja eri tavoin pitkällä kynällä: sokkona, miekkailuasennossa, kynä jalkojen välissä jne. Käytännössä tämä tarkoittaa, että piirroksista tulee aika veikeitä eikä piirustustaidolla niinkään ole merkitystä. Tässä suhteessa Extreme on ehdottomasti parempi kuin alkuperäinen Piirrä ja arvaa. Positiivista on myös, ettei tässä ole aikarajaa. Yrittää voi niin kauan kuin tuntuu itsestä sopivalta ja sitten luovuttaa. Rentoa koko perheen illanviettoa hauskalla, mutta meille aika epätyypillisellä tavalla.
Qwirkle
Qwirkle (2006) on vähän kuin Scrabblea kuviolaatoilla, tosin ilman pelilautaa. Jokaisessa ”sanassa” pitää olla joko kaikissa laatoista sama väri tai kuvio, mutta ei molempia. Tämä peli on tyylikkään yksinkertainen ja toimiva, ei tokikaan sieltä raskaimmasta päästä. Spiel des Jahres -kilpailun voitto vuodelta 2011 kertoo sekin, että paljon tässä on tehty oikein.
Race for the Galaxy
Race for the Galaxyssa (2007) asutetaan avaruutta pelaamalla kädestä kortteja eteen, maksuna toimivat käsikortit. Nämä kortit tuottavat resursseja, kuluttavat niitä ja antavat erilaisia etuja tai voittopisteitä. Toiminnot ohjelmoidaan etukäteen: valinta tehdään yhtäaikaisesti ja kaikki saavat tehdä kaikkien valitsemat toiminnot. Minulla on pelikertoja takana vasta neljä, enkä ole ihan varma rakastanko vai vihaanko tätä peliä. Ainakaan en vielä osaa enkä hallitse peliäni, mutta pari lisäpelikertaa ratkaissee senkin.
Seasons
Viime vuoden lopulla huomasin hämmennyksekseni, että Seasons (2012) ei ollut saanut koko vuonna meillä yhtään pelikertaa. Nyt korjattiin tämä puute. Seasons on minulle mieleinen peli siksikin, että välillä voitan puolison (tällä kertaa tosin näin ei käynyt). Pelissä pelataan kolme vuotta, joissa on neljä vuodenaikaa. Alussa draftataan pelaajille kortit, jotka saa itse jakaa kolmelle vuodelle eli ne saa pelin edetessä käteen osissa. Tykkään tästä etukäteissuunnittelusta. Joka vuodenajalle on omat, erilaiset nopat. Ne antavat pelaajille mm. energiaa eli resursseja, joilla kortteja saa pöytään.
Haasteen aiemmat osiot:
Koko perhe pelaa 
Vastaa