Lautapelailua-blogin lautapelihaasteessa on bonuskohtana peli aakkosten jokaisella kirjaimella. Ajattelin itse toteuttaa kohdan himpun verran haastavampana, eli lisäksi aakkosjärjestyksessä. Tämmöiseen samantyyppiseen haasteeseen törmäsin aiemmin – se saattoi olla tuo samainen blogi tai sitten FB:n lautapelifanaatikot-ryhmä. Muistelen, että silloin pelejä pelattiin aakkosjärjestyksessä yhden viikonlopun aikana. Minulle tuo tahti oli liian nopea, eikä pelejä riittänyt kaikille kirjaimille mutta idea oli kuitenkin kiinnostava. Päätin toteuttaa aakkoshaasteen omilla säännöilläni, eli:
Pelaan aakkosjärjestyksessä pelit A:sta Ö:hön, yhden pelin jokaisella alkukirjaimella. Aikaa on yhtä monta päivää kuin aakkostakin, vaikkakaan pelejä ei tarvitse pelata yksi/päivä tahtiin. Pyrin poimimaan mahdollisuuksien mukaan pelit omasta hyllystä, mutta aukkoja on sallittua paikata myös muiden peleillä (näin tulee pelikertoja myös oman hyllyn peleille, ehkä niillekin, joita harvemmin pelataan). Aakkoshaasteen pelien lisäksi voin välissä pelata muita pelejä, mutta haasteen pelit on pelattava nimenomaan aakkosjärjestyksessä.
Teen tämän omaksi ilokseni, mutta lähtekää mukaan! Jo nyt tiedän, että todennäköisesti oma suoritukseni typistyy loppupäästä, ja joudun jättämään pohjoismaiset kirjaimet Å ja Ä pois (ja näiden myötä myös Ö jää odottamaan edeltäjiään). Saa vinkata hyviä pelejä (tai ylipäätään pelejä.. ) näihin kirjaimiin.
Mutta näin se alkaa, ensimmäinen peli on pelattu 1.3. Ensimmäisellä viikolla pelasin kaikki pelit puolison kanssa. Tässä ensimmäisen viikon saldo:
Amoeba
A niinkuin Altiplano, yksi ehdottomia omia suosikkejani. Sitä ei valitettavasti omasta hyllystä löydy, joten haasteen saa kunnian aloittaa Amoeba (2019), uudehko peli Pelikolta. Siinä pelaajat muodostavat laatoilla pirteän pinkkejä ameeboja ja merkitsevät omansa tumanappuloilla (näiden materiaali tuntuu veikeästi pyyhekumeilta). Laattoja voi asettaa vierekkäin ja limittäin. Lisäksi toiseen kerrokseen asettamalla voi jakaa olemassa olevia ameeboja ja vallata niitä muilta. Toiseen kerrokseen pelaaminen on yllättävän haastavaa ja hyviä paikkoja saa tosissaan miettiä.
Blue Lagoon
B niin kuin Brass: Birmingham. Eikun taaskaan oma lempparini ei löydy omasta hyllystä, joten pöydälle pääsi Blue Lagoon (2018), joka löytyi meillä viime jouluna pukinkontista. Pelissä asutetaan saaria värikkäällä laudalla: aluehallintaa, settien keräilyä ja reitinrakennusta. Peli pelataan ikään kuin kahdesti: ensin saaret asutetaan vesistöistä lähtien, toisella kertaa pelin alkupuoliskolla asetetuista kylistä lähtien.
Citadels
Citadelsia (2000) pelasin paljon aikana ennen lapsia, eli reilu kymmenen vuotta sitten. Siihen liittyy hyviä muistoja. Pelipöytään se ei kuitenkaan ole tainnut kymmeneen vuoteen päästä, mutta hyllystä se löytyi. Kiva niin, pääsi peliin nyt. Pelissä valitaan salassa joka kierroksella hahmokortti, jolla on jokin erikoisominaisuus. Nämä hahmot heräävät numerojärjestyksessä toimimaan (jos niitä ei ole yksi hahmoista murhannut). Vuorolla otetaan rahaa tai rakennetaan rakennuksia, ja peli päättyy, kun joku pelaajista on saanut rakennettua kahdeksan rakennusta. Toimii kivasti erikoissäännöillä myös kaksin. Pitääpäs kokeilla tätä lastenkin kanssa.
Dragon’s Hoard
Tähän olisi ollut muitakin hyviä ehdokkaita (kuten Dice Hospital), mutta edellisestä innostuneena valitsimme pelattavaksi jälleen harvemmin pelipöytään (tai -sohvalle) päässeen pelin: Dragon’s Hoard (2014). Dragon’s Hoardissa nostetaan (upeasti kuvitettuja) kaksipuoleisia kortteja, joten jo nostaessasi tiedät kortin värin, mutta et enempää. Pöytään pelataan sitten erivärisiä, -arvoisia ja -hintaisia aarrekortteja, jotka maksetaan heittämällä oikean värisiä (aarre- tai toiminta-)kortteja pois. Lisäksi voi pelata toimintakortteja, joilla voi esimerkiksi varastaa toiselta kortteja tai torjua ilkeän kortin. Tätäkin pikkupeliä voisi pelata useammin. Kylläpä onkin hyvä, että näitä välillä nostelee hyllystä pöydälle.
Exploding kittens
Sain Lautapelaamaan-tapahtumassa lohdutuspalkintona Exploding kittens (2015) -demopakan osallistuttuani arvontaan. Ja – tadaa – taas yksi aukko paikattu tästä-on-kovasti-puhuttu -pelien saralla. Täydestä pelistä ei ole kysymys, mutta kaksinpeli tällä onnistuu. Pelissä voi vuorollaan pelata kortin, jos haluaa, mutta lopuksi on pakko nostaa kortti (jollei pelaamallaan kortilla saa nostoa skipattua). Se, joka nostaa räjähtävän kissakortin, häviää. Tosin yhden kerran sen saa kukin laittaa takaisin pakkaan. Erikoiskorteilla voi kurkkia nostopakkaa, viedä muilta kortteja, sekoittaa nostopakkaa jne. Tämä ei ole minun pelini, mutta käsittääkseni moni tästä tykkää. Tuuripitoinen hupailupeli ei-niin-suloisella kissakuvituksella.
Kovin pitkälle en ensimmäisellä viikolla päässyt – muita pelejä tuli pelattua enemmän. Ehkä ensi viikolla aakkoset etenee reippaammin.
Koko perhe pelaa 
Amoeba näyttää melko kirpeältä analyysihalvauksen lähteeltä, jota ei varmaan useammalla kuin kahdella pelaajalla uskaltaisi pelatakaan.
TykkääTykkää
Kolmella se kieltämättä venähti melkoisen pitkäksi. Neljällä ei olla kokeiltu ja ehkä tuon kolmen pelaajan kokemuksen jälkeen jää kokeilemattakin.
TykkääTykkää
Hienoa! Me tuolla lautapelailua-blogissa tosiaan tehtiin pari vuotta sitten tämä yhdessä päivässä omasta hyllystä löytyvillä. Siihen tietenkin oli pakko valita melkein pelkästään hyvin lyhyitä lastenpelejä ja parissa kohdassa vähän soveltaa.
TykkääTykkää
Mä luulen, että se tosiaan oli varmaan sun blogi, josta tää idea jäi mieleen. Hirmu pitkiä pelejä en itsekään tähän aio valita, ehkä ennemminkin sellaisia, jotka on unohtuneet hyllyyn. Hauska välillä pelailla niitäkin ja ehkä vähän myös ajatuksena katsella, että olisiko jostain aika luopuakin.
TykkääTykkää