Talvilomareissu Suomen pelimuseoon Tampereella

Meidän talviloma vierähti pääosin sairastaessa, mutta päästiin kuitenkin tekemään reissu Tampereelle, missä pääasiallinen kohteemme oli Suomen pelimuseo Vapriikissa. Mukana oli koko perhe, vanhemmat sekä lapset 8, 7 ja 1 vuotta.

Pelimuseossa esitellään suomalaista pelikulttuuria, ja erityisesti digitaaliset pelit ovat hyvin edustettuina. Lautapeleistäkin mukaan ovat päässet merkittävimmät julkaisut ja esim. Kimble, Afrikan tähti ja Alias ovat omilla ständeillään mukana. Uudemmista lautapeleistä on edustettuna mm. Dale of Merchants ja Eclipse, joiden suunnittelijoita Sami Laaksoa ja Touko Tahkokalliota pääsi kuulemaan videohaastattelujen kautta. Ensin mainitusta pelistä oli myös hauskasti näytillä eri kehitysvaiheita.

Pelejä Suomen pelimuseossa
Keskellä Dale of Merchants

Parasta museossa oli, että pelejä pääsi kokeilemaan. Oma 1-vuotias pelikaverini ei vielä osannut arvostaa pelattavana ollutta 100-vuotiasta lautapeliä 1918 sisällissodasta, joten se jäi nyt kokeilematta (tutkittiin sen sijaan Chocoa ja Hullunkurisia perheitä). Harmillisesti tässä kohtaa digitaaliset pelit veivät voiton – toki niiden kokeileminen on muutenkin lautapelejä helpompaa ja nopeampaa. Olin kuitenkin etukäteen ajatellut, että tutkisin tarkkaan nimenomaan museon lautapelit.

Punaisten ja valkoisten taistelu Suomessa 1918
Pelilautaa lautapelistä Punaisten ja valkoisten taistelu Suomessa 1918.

Olihan se kuitenkin aika nostalgista päästä pelaamaan tv-peli Hugoa ja vieläpä niin, että äänet kuuluivat lankapuhelimen luurista. Myös jäätelöautosta aikanaan ostettu Drop Mania herätti muistoja. Puolison lemppari oli Death Rally ja lapset tykkäsivät pelata Nintendo Wiillä sekä peliluolan flippereillä. Pidin erityisesti teemahuoneista, jotka henkivät eri vuosikymmenten tyyliä tosi onnistuneesti. Joitakin pelejä pystyi näin pelaamaan autenttisessa ympäristössä, kuten autotallissa tai parvisängyn alla pikkutelkkarilla.

Huone vuodelta 1985
Huone vuodelta 1985. Lapset tutustuvat Commodore 64:een.

Viihdyimme pelimuseossa kolmisen tuntia, mikä sekin oli liian vähän. Eli aikaa kannattaa kyllä varata reilusti, jotta kaikkea pääsee kokeilemaan. Isommat lapset viihtyivät mainiosti ja oppivat monet peleistä nopeasti. Osassa peleistä oli ikäraja, mikä välillä meinasi unohtua, kun innoissaan siirtyi peliltä toiselle. Myös Vapriikin muut museot olivat käymisen arvoisia. Erityissuositus postimuseolle, nukkemuseolle ja jääkiekkomuseolle, jotka kaikki ehdittiin vain juosta läpi, kun suurin osa ajasta kului pelimuseossa. No, pitää käydä toiseen kertaan. Pelimuseostakin saisi varmasti toisella kerralla vielä enemmän irti, jos pelit kävisi järjestelmällisemmin läpi ja kokonaiskuva ja -kehitys selkeytyisi. Nyt tuli lähinnä pompittua peliltä toiselle (“hei kato, täällä on tääkin, muistatko?”).

Ja onhan Tampereella myös lautapelikauppoja. Me kävimme Lautapelit.fi:n myymälässä, josta mukaan tarttui mm. Flamme Rougen Peloton-lisäosa, jonka kuvittelin olleen loppuunmyyty. Lisäksi Tampereella on lautapelikahvila Taverna, jonne emme tällä reissulla ehtineet. Tampere tuntuu olevan lautapelaajalle aika kiva kaupunki käydä ja varmasti myös asua.

Advertisements

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Google photo

You are commenting using your Google account. Log Out /  Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

Connecting to %s

Create a free website or blog at WordPress.com.

Up ↑

Create your website at WordPress.com
Get started
%d bloggers like this: