Codenames Pictures (2016) on palkitun Codenames-lautapelin kuvaversio. Molempien pelien suunnittelija on tsekkiläinen Vlaada Chvátil. Palkittu on tämäkin peli: bgg:n käyttäjät valitsivat sen parhaaksi perhe- ja partypeliksi vuonna 2016 (Golden Geek -palkinto). Välttelin Codenamesia pitkään koska en ylipäätään tykkää partypeleistä tai seurapeleistä – miten niitä sitten halutaankaan kutsua. Syyslomareissulla päästiin kuitenkin tätä kokeilemaan ja tämähän oli oikein positiivinen yllätys.
Ikäsuositus: 10+
Pelaajamäärä: 4-8+ (2-3 pelaajalle on omat sääntönsä)
Peliaika: 15 min
Mistä pelissä on kyse?
Jos Codenames on tuttu, niin pelin idea on sama, mutta sanojen tilalla on kuvia. Jos idea ei ole tuttu, niin tässäpä se on lyhyesti kerrottu.
Pelissä asetetaan 4*5 ruudukkoon kuvia, jotka ovat mahdollsia salaisten agenttien tapaamispaikkoja. Näiden lisäksi on agenttikortit: salaisia agentteja on kahden värisiä sekä yksi salamurhaaja. Näiden lisäksi tapaamispaikoissa voi olla sivullisia henkilöitä, joille on omat korttinsa.
Pelaajat jaetaan kahteen tiimiin ja kumpikin tiimi valitsee joukostaan vakoojamestarin. Mestarit menevät toiselle puolen pöytää ja saavat eteensä koodikortin, josta selviää missä kummankin tiimin vakoojat ja salamurhaaja piileskelevät.

Vakoojamestarit antavat vuorotellen yhden sanan vihjeen sekä lukumäärän. Tällä vihjeellä olisi tarkoitus oman tiimin arvata missä omia vakoojia on eli mihin kuviin vihje viittaa. Lukumäärä kertoo moneenko kuvista vihje viittaa. Pitää kuitenkin olla varovainen ettei vihje viittaa myös vastustajan vakoojien sijainteihin tai ennen kaikkea salamurhaajan sijaintiin.
Arvaajat ehdottavat kuvaa vihjeen perusteella, ja kuvan päälle asetetaan ratkaisukortin perusteella sen henkilön kortti, joka paikassa piileskelee. Jos arvaus osuu omaan vakoojaan, saa arvaamista jatkaa, korkeintaan kuitenkin vakoojamestarin antamaan lukumäärään + 1 saakka. Jos sijainnista paljastuu toisen tiimin vakooja tai sivullinen, vuoro vaihtuu ja toisen tiimin vakoojamestari antaa vihjeen. Myös edelliskierrosten vihjeitä saa arvatessa hyödyntää.

Pelin voittaa se, jonka tiimi löytää omat vakoojansa ensin. Peli päättyy samantien toisen joukkueen voittoon, jos arvatussa sijainnissa onkin salamurhaaja.
Ja koska yllä oleva vakoojasepustus kuulostaa näin luettuna tosi monimutkaiselta, vielä esimerkki: vakoojamestari sanoo esim. kukka 3 ja hänen tiiminsä valitsee kuvista yhden, joka kuvaa parhaiten kyseistä sanaa. Oikealla arvauksella arvaamista saa jatkaa, tässä esimerkissä korkeintaan 4 kertaa. Tavoitteena on löytää tiimin omat kuvat.
Kokemuksia pelistä
Itseäni ahdistavat pelit, joissa täytyy olla jotenkin luova, kuten vaikkapa Alias tai Re:Play. Jotenkin se, että joukkueen onnistuminen on kiinni siitä, miten hyvin osaan ilmaista itseäni tai päätellä ei tunnu kivalta. Koska aina en osaa. Enkä ylipäätäänkään tykkää aina olla esillä, vaan puuhailla omiani – siis pelatessa ja miksei myös muutenkin..
Codenames Picturesissa vakoojamestarin on osattava yhdellä sanalla ovelasti viitata moneen korttiin, ja kyllähän tässäkin se sama ahdistuselementti vähän nostaa päätään. Yksi sana ei kuitenkaan ole kovin paha. Kuvat on taitavasti tehty ja niistä on mukavan helppo keksiä ainakin muutamaa korttia yhdistäviä asioita (eri asia on keksiikö sitten oikeasti oivaltavia vihjeitä, joilla arvaa monia kortteja). Arvaajienkaan rooli ei ole kovin painostava, varsinkaan, jos pelaajia on enemmän kuin neljä, jolloin arvaajatiimissä on useampi pelaaja, jotka voivat keskustella valinnoista.
Korttien kuvat ovat tosiaan hyvin mietittyjä. Tarkkaan katsomalla niistä löytyy monia ulottuvuuksia. Mikään kuvista ei ole sitä, miltä se nopeasti katsottuna näyttää. Tämä tekee vihjeiden antajan tehtävästä myös haastavan, sillä kaikkiin kuvista on tutustuttava tarkkaan, ettei vihje viittaakin vastustajan kuvaan. Ja toki pitäisi vielä tietää millä tavalla omat joukkuekaverit kuvia katsovat ja lukevat.

Tämän pelin parissa viihtyvät varmasti sekä pelaajat että ei-pelaajat. Joulun pyhinä suvun kanssa tämä voisi toimia aika kivasti. Tekstiäkään ei ole, joten peli sopii hyvin koko perheelle. Meillä ei paljon partypelejä hyllyssä olekaan, mutta tämän voisin sinne hyvin ottaa. Niin, luovuusahdistuksesta huolimatta pidin pelistä paljon, omaksikin yllätyksekseni.
Vastaa