Vuoden partypeli 2018 finalistit

Osallistuin Suomen Leluyhdistuksen perhe- ja partypelien kuluttajaraatiin ja pääsin testaamaan vuoden 2018 finalistipelejä näissä sarjoissa. Perhepelejä pelattiin niin innolla, että kuvaaminen lähes jäi, mutta partypelejä ehdin vähän kuvatakin, joten niistä on helpompi näin jälkeenpäin jotain muistaa. Partypelit eivät ole ihan sitä ominta juttuani, mutta kyllä niidenkin joukosta välillä löytyy pelejä, joita mielelläni pelaan, kuten vaikka Codenames Pictures.

Voiton vei The Build Up, mutta oma suosikkini oli Cobra Paw. Olin itse asiassa ihan varma, että se voittaa, koska muut jäivät kauas taakse omalla mitta-asteikollani. Olisin nähnyt finaalissa mielelläni näiden lisäksi tai monen muun sijaan ainakin When I dream -pelin tai pakohuonepelin.

Tässä lyhyesti kaikista finalistipeleistä.

Voittaja: The Build Up

Pelissä on laattoja ja sylinterin muotoisia puukappaleita, joista rakennetaan tornia. Pelaajat joutuvat lisäämään laattansa yhteiseen torniin, kun oman laatan kaikkien merkkien päällä on puusylinteri. Nopat määräävät minkä värisen merkin päälle puukappaleita laitetaan ja noppien heittäjä puolestaan määrää ketkä pelaajista puusylintereitä noppien mukaan joutuu asettamaan. Pelin häviää se, jonka vuorolla torni kaatuu.

Peli ei ollut ollenkaan oma lempparini, mutta ilmeisesti siitä tykättiin, kun se ylsi voittoon asti. Pelistä lisää täällä.

Cobra Paw

Tyylikäs nopeuspeli, jossa kaksi noppaa määrää minkä kuvioista laattaa pelaajat tavoittelevat. Peli päättyy, kun joku on onnistunut nappaamaan itselleen kuusi laattaa. Myös jo napattuja laattoja voi yrittää viedä toisten edestä, mikäli nopat niin määräävät.

Tämä peli olisi omasta mielestäni ansainnut voiton, ja onkin yksinkertaisuudessaan oikein hauska pikkupeli. Pelistä lisää täällä.

Name It

Tämä elektroninen vempele kiinnosti itseäni etukäteen vähiten. Peli laitetaan päälle ja se ohjaa pelaajia äänillä siitä lähtien pelin loppuun asti. Laite kysyy kysymyksiä, joihin pelaajat vastaavat läpsäyttämällä omaa väriään. Oikeasta vastauksesta saa pisteitä, väärästä toiset saavat. Laite huolehtii pistelaskusta ja myös kysyy täsmäkysymyksiä, jos joku on vaikkapa pitkään hiljaa.

Peli oli kohtalaisen hauska vähän aikaa, mutta isoimmaksi ongelmaksi muodostui pelin pituus. Olisi ollut kiva, jos voittopistemäärän olisi voinut säätää alemmaksi, tai laittaa pelin edes jostain pauselle. Nyt se eteni kuin juna, eikä tuntunut loppuvan ikinä. Ääni kuului myös himpun verran huonosti, mutta se olisi korjaantunut liittämällä tähän ulkoinen kaiutin.

Re:Play

Pelissä on hirmuinen määrä sanoja: eläimiä, elokuvia, muusikoita, kirjojen nimiä, tv-sarjoja jne. Tyhjiä lappuja omille sanoille on myös paljon. 30 sanaa laitetaan pussiin ja nämä sanat käydään läpi pelin aikana kolmesti: ensimmäisellä kierroksella ne selitetään Alias-tyyliin, toisella kierroksella pantomiimina ja kolmannella kierroksella yhdellä sanalla. Tämä tapahtuu joukkueissa. Joukkueet saavat pisteet arvatuista sanoista joka kierrokselta, ja eniten pisteitä kerännyt voittaa.

Tämä vaatii tietynlaisen porukan, mutta jos sellainen on, niin toimii kyllä ihan kivasti. Sanat tulevat kierroksilla tutuiksi, ja on hauska nähdä miten lopussa yhdestäkin sanasta arvaa vaikkapa Forrest Gumpin. Vähän vieraammassa porukassa ainakin pantomiimina on itselleni ehdoton ei.

5 sekuntia

Pelissä on kysymyskortteja, joihin pitää antaa kolme vastausta 5 sekunnissa. Jos ei onnistu, menee yritysvuoro seuraavalle. Samoja vastauksia ei saa kuitenkaan käyttää. Esimerkkinä kysymyksistä vaikkapa ”Nimeä kolme L-kirjaimella alkavaa paikkaa”. Aikaa mittaamassa on hassu pötkylä, jossa viilettää kuulia ja joka vinkuu. Pelaajilla on käytössään myös ohitus- ja vaihtokortteja, joilla voi nimensä mukaisesti antaa vastaus vuoron seuraavalle tai vaihtaa kysymyksen.

Mietin, että ilman viiden sekunnin rajoitusta voisin ottaa korttipakan autoon matkaviihteeksi. Ajastin ja pelilauta tuntuvat tähän jotenkin ylimitoitetulta ja ulkonäkökin on aika 90-lukua.

Advertisement